Suoraan sisältöön

Liity joukkoon! Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on antoisaa yhdessäoloa ja fyysisesti vaativaa toimintaa. Katso lisää: palokuntaan.fi

Ikäihmisten turvallisuus

Vanhuspalvelulain määritelmän mukaan iäkäs henkilö on sellainen, jonka toimintakyky on merkittävästi alentunut. Pien- ja kerrostaloissa turvallisuuden lähtökohtana on asukkaan oma toimintakyky, tulipalon havaitseminen, alkusammutus ja turvallinen poistuminen. Asukkaiden toimintakyvyn alenemista ei ole riittävästi huomioitu asuntoja suunniteltaessa ja rakennettaessa, mutta siihen pystyy itse vaikuttamaan muun muassa turvatekniikalla ja esteettömyydellä.

Suomessa kotiin tuotavilla laitoshoidon kaltaisilla palveluilla pyritään siihen, että ihmiset saisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä johtaa siihen, että yksityiskodeissa asuu yhä enemmän ja yhä pidempään ikäihmisiä, jotka aikaisemmin olivat laitoshoitopaikoilla. Tämä on turvallisuuden kannalta ongelmallista.

Maltti ja rauhallisuus kannattaa säilyttää kaikessa tekemisessä, silläkin pääsee jo pitkälle.

Esteetön elämä ja liikkuminen

Kun ikääntyessä näkö- ja liikuntakyky laskee, saattaa jo arkielämässä ilmetä ongelmia. Mahdollisiin tuleviin ongelmiin olisikin hyvä puuttua jo hyvissä ajoin.

Kannattaa pitää huolta siisteydestä ja siitä, ettei lattialla ole tavaroita, matonreunoja, kynnyksiä tai jatkojohtoja. Mattojen alle voi laittaa liukuesteet ja reunat sujauttaa huonekalujen alle. Arkiesineet olisi hyvä pitää käden ulottuvilla, sillä kiipeily ja kurottelu lisää putoamisen tai kaatumisen riskiä. Portaiden askelmiin asennettavat liukuesteet, tukeva kaide ja hyvä valaistus ovat myös tärkeitä.

Turvallisiin kenkiin kannattaa panostaa, kengän tulisi olla pitävä ja tukea nilkkaa. Myös lattiamateriaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kylpyhuoneeseen voi asentaa liukuesteitä ja tukikahvan tai -kaiteen suihkun ja wc-istuimen yhteyteen.

Pihallakin liukastumisen estämiseen paras keino on rauhallisuus, pitävät kengät ja kävelyyn keskittyminen. Talvella hiekoitukseen ja valaistukseen kannattaa panostaa. Myös ylimääräinen tuki esimerkiksi kepin tai kävelytuen muodossa pienentää kaatumisriskiä. Kaikista liukkaimmalla säällä kannattaa kuitenkin pysytellä mahdollisimman paljon turvallisesti sisätiloissa ja välttää ulkona liikkumista.

Paloturvallisuus

Iäkkäät asukkaat ovat nykyisin aiempaa useammin yksin ja vailla toimintakykyisten ihmisten apua, jos tulipalo syttyy. Palokuoleman riski on kohonnut. Niiden ikäihmisten kohdalla, joiden toimintakyky on rajoittunut tai alentunut, asunnon paloturvallisuutta pitää pystyä parantamaan, jotta ihmiset saisivat asua turvallisesti kotonaan mahdollisimman pitkään.

Tulipalosta pitää kyetä poistumaan turvalliseen paikkaan 2-3 minuutissa. Suomalaiset asuinrakennukset on rakennettu siten, että asukkaat kykenevät edellä mainitussa ajassa omatoimisesti poistumaan ulos palavasta huoneistosta ja sulkemaan oven perässään. Ulos johtavan oven lisäksi tulee olla varatie niitä tapauksia varten, joissa varsinaista ulko-ovea ei voi käyttää.

Kerrostaloissa puolestaan on ollut sallittua rakentaa yhden porrashuoneen ympärille useita huoneistoja, joiden ulos portaita pitkin johtava reitti on yhteinen. Hissiä ei saa käyttää tulipalossa. Varatie on saanut olla esimerkiksi pelastaminen parvekkeelta palokunnan toimenpitein tai pelastautuminen kiinteitä tikkaita pitkin maanpinnalle. Nämä kaikki vaihtoehdot kuitenkin sisältävät edellä mainitun olettaman, että kaikki asukkaat ovat toimintakykyisiä.

Toimiva palovaroitin

Palovaroitin havaitsee tulipalon huomattavasti ennen ihmistä ja antaa enemmän aikaa pelastautumiseen. Nykyään on saatavilla ikäihmisille sopivia palovaroittimia, joiden paristokotelo liitetään seinään sopivalle korkeudelle. Mikäli kuulo on heikentynyt, kannattaa hankkia palovaroitin, joka äänen lisäksi varoittaa valon tai tärinän avulla.

Palovaroittimen toiminnan testaaminen kerran kuukaudessa on ensiarvoisen tärkeää. Testaukseen kannattaa käyttää varrellisia apuvälineitä tai hankkia erityinen palovaroitin, jonka paristokotelon saa tuotua alas. Kiipeilyä on hyvä välttää. Kun palovaroitin toimii, se antaa arvokasta lisäaikaa turvalliseen pelastautumiseen.

Normaalin arjen tavat

Loppujen lopuksi turvallisuus on vain pieniä tekoja arjen keskellä. Kun normaalissa arjessa kiinnittää huomiota paloturvallisuuteen, onnettomuusriski pienenee. Siisti ja esteetön koti helpottaa ja nopeuttaa hätätilanteessa turvallista poistumista.

Keittiössä kannattaa ottaa tavaksi, ettei lieden päällä tai välittömässä läheisyydessä säilytä mitään tavaroita. Näin vaikka liesi unohtuisi epähuomiossa päälle, eivät lähellä olevat esineet silloin syty palamaan. Lieden turvallisuutta entisestään lisäävät myös erilaiset ajastimet ja lämpöä valvovat laitteet, jotka katkaisevat virran automaattisesti.

Kannattaa muistaa, ettei saunassa tule kuivattaa pyykkiä. Naru tai henkari saattaa lämmössä sulaa ja pyykit voivat tipahtaa kiukaalle aiheuttaen tulipalovaaran. Lisäksi tukevista suojakaiteista ja liukuesteistä on hyvä huolehtia, ettei kiuasta päin pääse horjahtamaan.

Vialliset sähkölaitteet tulee poistaa käytöstä. Riskejä voi vähentää huolehtimalla laitteista ja huoltamalla niitä ohjeiden mukaisesti. Kodinkoneita ei tule jättää käyntiin ilman valvontaa. Laitteessa havaittava mahdollinen sähkövika (rätinä, outo ääni, paha haju, sulakkeet palavat) on hyvä syy viedä laite huoltoon tai poistaa se käytöstä.

Varsinkin elävän tulen kanssa täytyy olla erityisen varovainen. Kynttilöitä ei kannata polttaa, ellei niiden palamista jaksa valvoa. Kynttilänjalkoihin tai -alustoihin ja sijoituspaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Myös tupakointi kannattaa tehdä turvallisesti.

  • Yhteystiedot
  • Keskuspaloasema
  • Salontaipaleentie 6
  • 40500 Jyväskylä
  • puh 014 3329 600

  • Laskutusosoite
  • Jyväskylän kaupunki
  • Keski-Suomen pelastuslaitos
  • Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664975
  • Välittäjä: Basware Oyj / BAWCF122

Copyright © Keski-Suomen pelastuslaitos 2017 | Sivun alkuun