Suoraan sisältöön

Liity joukkoon! Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on antoisaa yhdessäoloa ja fyysisesti vaativaa toimintaa. Katso lisää: palokuntaan.fi

Keski-Suomen pelastuslaitos » Toimintaohjeet » Omatoiminen varautuminen

Omatoiminen varautuminen

Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden ennaltaehkäisemistä, niihin varautumista sekä henkilöiden, omaisuuden sekä ympäristön suojaamista erilaisissa tilanteissa. Se on yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista normaalista arjesta poikkeaviin tilanteisiin. Varautumisen päämäärä on ehkäistä vaaratilanteita, huomioida normaaliolojen häiriötilanteet sekä valmistella toimenpiteet poikkeusoloja varten. Jokainen voi omatoimisesti varautua erilaisiin vaaratilanteisiin omassa kodissaan.

Pelastustoimen laitteet ja poistumissuunnitelma

Omatoimiseen varautumiseen kuuluvat kotiin hankitut palovaroittimet, sammutuspeitteet ja sammuttimet sekä ensiapupakkaukset ja -välineet. Palovaroitin on parhaassa tapauksessa jopa hengenpelastava laite, mutta vain jos se toimii. Nykyään lähes jokaisesta kotitaloudesta löytyykin palovaroitin, mutta vain harvassa sen toiminta tarkastetaan ohjeiden mukaisesti kerran kuukaudessa. Säännöllisestä tarkastamisesta on kuitenkin syytä pitää kiinni palovaroittiminen toiminnan varmistamiseksi. Yli 10 vuotta vanha palovaroitin olisi syytä vaihtaa uuteen, sillä vaikka vanha palovaroitin toimisi testattaessa, se ei välttämättä tee sitä tositilanteessa.

Poistuminen asunnosta kannattaa suunnitella etukäteen hätätilanteen varalta. Kaikkien vaihtoehtoisten poistumisreittien kartoittaminen ja harjoittelu myös pimeässä ja lasten kanssa lisää turvallisuutta. Kulkureitit tulee pitää avoimina, ikkunat avattavina ja ovet poissa takalukosta. Turvallisuus kasvaa, kun tietää miten toimia hätätilanteessa ja on harjoitellutkin poistumista. Lähimmän väestönsuojan sijainti kannattaa selvittää ja työ- tai opiskelupaikan poistumisharjoituksiin osallistua. Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia, mikäli talostasi ei sitä löydy. Lisäksi oman taloyhtiön pelastussuunnitelmaan perehtyminen on viisasta. Pelastussuunnitelma antaa ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseen sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseen.

Kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen kuuluu myös erilaisia käytännön taitoja, esimerkiksi alkusammutusta ja ensiapua.

Kotivara

Usein omatoimisen varautumisen yhteydessä tulee esille käsite kotivara. Kotona oleva varasto päivittäin välttämättömistä tarvikkeista on nimeltään kotivara. Tällaisia tarvikkeita ovat esimerkiksi hyvin huoneenlämmössä säilyvät ja mieluisat elintarvikkeet, vesi ja lääkkeet, säteilytilanteen varalle joditabletit, paristoilla toimiva radio, taskulamppu, käteinen raha sekä hygieniatarvikkeet. Tarvikkeita suositellaan hankkimaan sen verran, että ne riittävät jopa viikon ajaksi. Kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti, parasta ennen -päiväyksiä noudattaen.

Näistä vesi on ehdottomasti tärkein. Vedenjakelun keskeytyessä tai saastuessa viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä, joten myös kannelliset astiat veden säilyttämiseen ja kuljettamiseen ovat hyödyllisiä. Kotivara ei ole pelkästään suuronnettomuuksia ja hätätilanteita varten, vaan myös jos esimerkiksi sairastuminen estää kaupassakäynnin.

Lemmikkien omistajille

Sen lisäksi, että kodista on tehty lemmikille turvallinen eikä lemmikki pääse aiheuttamaan vaaratilanteita, pelastuslaitos suosittelee lemmikkien omistajia laittamaan asuntonsa ulko-oveen lemmikeistä varoittavan tarran. Pelastajien ja ensihoitajien työ helpottuu ja he osaavat silloin varautua esimerkiksi reviiriään puolustavaan koiraan. Kun hätätilanteessa pelastajat ovat etukäteen tietoisia sisällä olevasta lemmikistä, lisää se myös lemmikin mahdollisuuksia pelastua.

Tarra tulisi sijoittaa ulko-oveen noin katseen korkeudelle, jotta se huomataan nopealla vilkaisulla. Välioveen kannattaa kiinnittää toinen lappu, jossa on lemmikkien kuva, nimet ja lukumäärä. Tätä lappua ei kuitenkaan kannata sijoittaa ulko-oveen, sillä se voi antaa esimerkiksi varkaille liikaa tietoja. Näiden lisätietojen avulla pelastushenkilöstö tietää kuinka monta ja minkä näköistä lemmikkiä heidän on tarkoitus pelastaa, ja nimien avulla voi he voivat kutsumalla yrittää houkutella lemmikkejä esiin.

Pelastuslaitos ei edellytä tarraa, mutta koska se lisää myös lemmikkien turvallisuutta, on se omistajien keskuudessa melko yleinen. Tarroja löytää muun muassa lemmikkieläinkaupoista.

Puhelimeen

Älypuhelimeen voi varmuuden vuoksi ladata 112-sovellus. Sovelluksen kautta soitettaessa hätäkeskus saa heti automaattisesti tietoonsa soittajan tarkan olinpaikan puhelimen GPS-yhteyden avulla. Kannattaa muistaa, että hätäkeskus saa soittajan sijainnin tietoonsa ainoastaan silloin, kun puhelu tehdään sovelluksen kautta. Sovellus on integroitu Hätäkeskuslaitoksen järjestelmiin ja nopeuttaa avun saantia huomattavasti, kun hätäkeskus osaa heti hälyttää paikalle lähimmän yksikön. Apua voi siis kutsua helposti paikalle, olit sitten missä tahansa. Sovelluksen voi ladata Android-, iPhone-, Windows- ja Jolla-puhelimiin sovelluskaupoista.

ICE-kontaktien lisääminen yhteystietoihin auttaa lähiomaisten tavoittamisessa. Matkapuhelimen kontaktin edessä lukeva ICE (In Case of Emergency) kertoo pelastushenkilöstölle, että kyseessä on omainen, johon voi hätätilanteessa ottaa yhteyttä. Merkinnän voi lisätä esimerkiksi puolison tai äidin ja isän nimien eteen. Olisi tärkeää, että merkitty henkilö osaisi kertoa potilaan mahdollisista sairauksista tai lääkityksistä. ICE-yhteystiedot ovat erityisen tärkeitä varsinkin ulkomailla matkatessa, koska vieraassa maassa ei välttämättä tunnisteta suomenkielisiä termejä (esimerkiksi äiti). Jos puhelin on lukittu, olisi ICE-kontaktien tiedot hyvä laittaa saataville lukitusnäytölle.

Turvallisuus on pieniä tekoja arjessa

Kaiken kaikkiaan omatoiminen varautuminen on turvallisuuden kasvattamista sekä itsestään ja toisista välittämistä. Turvallisuus on sekä oikeus että velvollisuus. Jokainen on velvoitettu toiminnallaan ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä sekä suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä omien kykyjensä mukaan.

  • Yhteystiedot
  • Keskuspaloasema
  • Salontaipaleentie 6
  • 40500 Jyväskylä
  • puh 014 3329 600

  • Laskutusosoite
  • Jyväskylän kaupunki
  • Keski-Suomen pelastuslaitos
  • Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664975
  • Välittäjä: Basware Oyj / BAWCF122

Copyright © Keski-Suomen pelastuslaitos 2017 | Sivun alkuun